Inhoan kiireaamuja. Työssäkäyvän niitä on kuitenkin mahdotonta välttää, koska työasiat on järkevintä ajoittaa ja hoitaa siten, että mahdollisimman moni muukin on samaan aikaan töissä, ja lapsille on tärkeää säännöllinen rytmi.
Ihanat aamut -ryhmässä opetellaan joka viikko uusi rutiini tai tapa. Esimerkiksi aamu aloitetaan juomalla lasillinen vettä. Tai että aamu valmistellaan illalla mahdollisimman valmiiksi. Kahvi ladataan illalla valmiiksi (no, juoman laatu vähän kärsii). Omat ja lasten vaatteet ym. tarvikkeet laitetaan illalla valmiiksi. Lasten kanssa laaditaan listat aamutoimista. Yhdessä on mahdollista myös tsempata asennoitumaan ja suhtautumaan aamutilanteisiin eri tavalla.
Olen kokenut aamuja sekä kaupunkiympäristössä että täällä Pelkosenniemellä. Tietyt asiat leimasivat aamuja kaupungissa. Nykyään aamuisin koitan muistaa pitää mielessä, miten suhteellista kaikki on: Pelkosenniemellä päiväkotimme sijaitsee 200 metrin päässä, samoin työpaikka. Ei haittaa, vaikka jotain unohtuu; kaikki on kivenheiton päässä.
Aamuisin minun ei tarvitse lähteä autolla. Laittaa lämmitykseen, skrapata, pakata lapset kyytiin ja vöihin, käyttää, ajaa, sammuttaa, käynnistää jne. Ei ole myöskään pakko lähteä pyörällä - tai ainakaan avata sitä, lukita, avata, lukita. Eikä tarvitse odottaa sateessa tai kylmissään bussipysäkillä! Muistaa ottaa bussikortti tai kolikoita, myös paluumatkaan.
Pelkosenniemi on yllättänyt, kuinka sujuvaa aamuarki voi olosuhteiltaan ollakaan. Loput on vain asenteesta kiinni!
Jaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti