 |
| Iltapäivän hetki Saunavaarassa tapanina. |
Viime päivien
pakkasten aikaan ulkopuolista maailmaa on ollut pakko tutkailla
ikkunasta. Valot ja piipusta nouseva savu ovat merkkinä siitä, että
naapuritaloissa asutaan. Ikkunoista näkyy myös taloja, joiden
piipuista ei nouse savut eikä pimeällä näy valoja. Näitä
tällaisia taloja on useita Kemijärven ja Pelkosenniemen välilläkin.
Ne kertovat väen vähenemisestä ja muuttamisesta kasvukeskuksiin.
Ankeuden sijasta ikkunastakin voi nähdä mielenkiintoisia ilmiöitä. Lapin taivas on avara ja joulun aikaan päivä
on lyhyt. Aamu ja ilta kohtaavat, keskipäivää ei ole lainkaan ja
yö pitkä.
Tapanina kasvavan kuun sirppi nousi idästä ja samassa
suunnassa oleviin pilviin heijastui vastakkaisesta suunnasta
horisontin alapuolella olevan auringon valo. Ihmettelemistä
kerrakseen.
Jouluaattoiltana
ja -yönä taivaalla loimuavia revontulia piti ihailla pihalla ja
vielä ikkunoistakin. Oli vihreää, punaista ja sinistä
värileikkiä. Lapsuudessani, monta monituista vuosikymmentä sitten revontulet
olivat yhtä kiehtovat. Muistan hyvin, miten olin innoissani, kun
löysin koulun luonnonopin kirjasta niille selityksen. Nyt kännykällä
ottamistani kuvista saa kalpean aavistuksen revontulten leimuamisesta
ja loimuamisesta. Ei ole ihme, että maapallon toiselta puolelta tullaan niitä ihailemaan.
 |
| Revontulivyö, alanurkassa avoin ovi. |
Tähtitaivaan tutkiminen on sitten aivan oma lukunsa ja varmasti kiehtova. Kännykällä kuvien ottaminen tähdistä ei onnistu. Niin tähtitaivasta kuin revontulten leikkiäkin voi ihailla muuten vain.
 |
| Aurinkoa aamupäivään joulun alla. Tätä odotellaan. |
Onnea vuodelle tulevalle vuodelle 2015!
Marja-Liisa
Saunavaarasta
Saunavaarasta
