Vähän yli 80 vuotta sitten sai alkunsa yksi Pelkosenniemen
kunnan käytetyimmistä palveluista. No kirjasto tietenkin! Pelkosenniemen kantakirjasto
aloitti toimintansa vuoden 1933 heinäkuussa. Kirjastoa pidettiin kunnantalolla pienessä huoneessa
kahtena iltana viikossa. Se oli avoinna
kaksi tuntia kerrallaan. Ensimmäinen kirjastonhoitaja oli postineiti Toini
Eenberg. Toini valittiin kirjastonhoitajaksi, koska hän oli ainoa
paikkakuntalainen, joka oli käynyt työhön vaaditun kirjastokurssin.
Jostain syystä Toini ei jatkanut enää
seuraavana vuonna kirjastonhoitajapestiään, vaikka hän toimi kirjaston johtokunnassa
tämän jälkeenkin. Olisikohan syyn ollut naimisiinmeno, sillä hänet tunnettiin vuodesta
1934 alkaen Toini Hallavuorena. Toinin jälkeen kirjastonhoitajaksi tuli neiti Anne Esko.
Kantakirjasto ei ollut aluksi suuren suuri kirjamäärältään. Kirjoja oli ensimmäisen vuoden lopussa 162 kappaletta. Noin puolet kirjoista oli saatu lahjoituksena Iltalehdeltä. Mikä oli tuo mystinen Iltalehti, joka lahjoitteli kymmenittäin kirjoja pienelle itälappilaiselle kunnalle? Helsingissä toimi vuosina 1919–1930 Iltalehti, jonka omisti Oy Uusi Suomi. Se, miksi tämä koko toimintansa ajan tappiollinen Iltalehti olisi lahjoittanut kirjoja Pelkosenniemelle kirjastoon, on ainakin minulle suuri mysteeri. Kirjat olivat jo ennen kantakirjaston perustamista kunnan hallussa, mutta niistä muodostettua kirjastoa hoiti silloin Pelkosenniemen suojeluskunta.
Saunavaarassakin oli jo tuolloin oma kirjasto, jota
kutsuttiin joko Nuortenkirjastoksi tai Saunavaaran lainakirjastoksi. Kirjasto
oli kantakirjaston syntyaikoihin ahkerassa käytössä. Myös sen kirjoista osa
oli Iltalehden lahjoittamia. Saunavaaran lainakirjastolla oli oma
kannatusyhdistys, joka kirjaston toiminnasta vastasi. Sen kirjastokokoelma oli
kantakirjaston perustamisen aikoihin suurempi kuin kantakirjaston.
Näin alkaa Pelkosenniemen kantakirjaston KANTAKIRJA eli hankintaluettelo |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti