Kurkistus Pelkosenniemen kirjaston syntyvaiheisiin

Vähän yli 80 vuotta sitten sai alkunsa yksi Pelkosenniemen kunnan käytetyimmistä palveluista. No kirjasto tietenkin! Pelkosenniemen kantakirjasto aloitti toimintansa vuoden 1933 heinäkuussa.  Kirjastoa pidettiin kunnantalolla pienessä huoneessa kahtena iltana viikossa.  Se oli avoinna kaksi tuntia kerrallaan. Ensimmäinen kirjastonhoitaja oli postineiti Toini Eenberg. Toini valittiin kirjastonhoitajaksi, koska hän oli ainoa paikkakuntalainen, joka oli käynyt työhön vaaditun kirjastokurssin.

Jostain syystä Toini ei jatkanut enää seuraavana vuonna kirjastonhoitajapestiään, vaikka hän toimi kirjaston johtokunnassa tämän jälkeenkin. Olisikohan syyn ollut naimisiinmeno, sillä hänet tunnettiin vuodesta 1934 alkaen Toini Hallavuorena. Toinin jälkeen kirjastonhoitajaksi tuli neiti Anne Esko.

Kantakirjasto ei ollut aluksi suuren suuri kirjamäärältään. Kirjoja oli ensimmäisen vuoden lopussa 162 kappaletta. Noin puolet kirjoista oli saatu lahjoituksena Iltalehdeltä. Mikä oli tuo mystinen Iltalehti, joka lahjoitteli kymmenittäin kirjoja pienelle itälappilaiselle kunnalle? Helsingissä toimi vuosina 1919–1930 Iltalehti, jonka omisti Oy Uusi Suomi. Se, miksi tämä koko toimintansa ajan tappiollinen Iltalehti olisi lahjoittanut kirjoja Pelkosenniemelle kirjastoon, on ainakin minulle suuri mysteeri. Kirjat olivat jo ennen kantakirjaston perustamista kunnan hallussa, mutta niistä muodostettua kirjastoa hoiti silloin Pelkosenniemen suojeluskunta.

Saunavaarassakin oli jo tuolloin oma kirjasto, jota kutsuttiin joko Nuortenkirjastoksi tai Saunavaaran lainakirjastoksi. Kirjasto oli kantakirjaston syntyaikoihin ahkerassa käytössä. Myös sen kirjoista osa oli Iltalehden lahjoittamia. Saunavaaran lainakirjastolla oli oma kannatusyhdistys, joka kirjaston toiminnasta vastasi. Sen kirjastokokoelma oli kantakirjaston perustamisen aikoihin suurempi kuin kantakirjaston.

Näin alkaa Pelkosenniemen kantakirjaston KANTAKIRJA eli hankintaluettelo

Historian tutkiminen on mielenkiintoista. Olen istunut monta päivää viikossa marraskuusta tämän kuun alkuun asti Pelkosenniemen kunnantalolla  tutkien kunnanarkistoon tallennettuja tietoja Pelkosenniemen kirjaston vaiheista. Teen aiheesta opinnäytetyötä, joka alkaa olla pientä loppusilausta vaille valmis. Tämä asia on vaivannut päätäni – enimmäkseen hyvällä tavalla – nyt jo vuoden ajan. Niinpä ajattelin kertoa siitä tässä blogissakin pieniä paloja silloin tällöin.